Suomi on monikulttuurinen maa, eli sen väestöön kuuluu erilaisia vähemmistöjä, joilla on esimerkiksi eri kieli, kulttuuri tai uskonto kuin suurimmalla osalla suomalaisista. Vieraskielisten, eli ihmisten, joiden äidinkieli on jotakin muuta kuin suomi, ruotsi tai saame, määrä kasvaa joka vuosi. Vuoden 2021 lopussa vieraskielisiä oli 8,3 % väestöstä. Myös valtauskonnosta eroavien uskontokuntien jäsenmäärät kasvavat kasvamistaan. Erilaiset uskonnot, kielet ja kulttuurit haastavat lastensuojelussa – miten palvelut pystyvät kohtaamaan eri kulttuuritaustaiset lapset ja nuoret?
Osallisuus lastensuojelussa -podcastissa vieraana ollut vanhempi tutkija ja sosiologian professori Maili Malin kiteyttää sen kärkkäästi: ”Meidän palvelujärjestelmämme ei toimi.” Hän näkee, etteivät ehkäisevät palvelut ja avohuollon tukitoimet toimi maahanmuuttajanuorten ja -lasten kohdalla tarpeeksi tehokkaasti. Siitä kertoo hänen mukaansa se, että maahanmuuttajanuoria sijoitetaan suuri määrä. Syynä siihen, että tietyissä tilastoissa maahanmuuttajataustaisten nuorten tai lasten sijoitusten määrä on muihin nuoriin ja lapsiin verrattuna korkeampi, on luultavasti lähtökohtainen vähemmistöryhmien huonompiosaisuus. Riskitekijät kasaantuvat yleensä huonompiosaisiin ryhmiin ja lisäksi maahanmuuttajataustaisella perheellä voi olla Suomessa vajavaiset tukiverkostot, kun esimerkiksi sukulaiset ovat jääneet vanhempien synnyinmaahan.
Jo lastensuojelulaissa ohjeistetaan selkeästi, että lastensuojelun eri palveluissa on huomioitava kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta. Tämä ei tietenkään ole lastensuojelussa työskentelevälle aina helppo nakki. Kielimuuri voi tuottaa ongelmia tulkista huolimatta, varsinkin kun puhutaan monimutkaisista asioista, joille ei toisen äidinkielellä löydy välttämättä termejä ollenkaan. Joskus Suomen ja perheen synnyinmaan kulttuurierot liittyen lasten kasvatukseen törmäävät keskenään pahastikin, ja voi olla hyvin vaikeaa perustella, miksi Suomessa tiettyihin kasvatusmetodeihin tai toimintatapoihin puututaan. Viranomaisia kohtaan voi olla tavallista enemmän epäluuloja ja käsitys lastensuojelusta ainoastaan huostaanottoja tekevänä tahona voi olla tiukassa. Vanhemmat voivat myös pelätä lapsen suomalaistumista ja omasta kulttuurista uloskasvamista, joka voi vanhempien mielissä tuntua suorastaan lapsen menettämiseltä. Kaiken tämän takia lastensuojelu voi aiheuttaa pelkoa, eikä apua uskalleta pyytää.
Lastensuojelun kentällä vaaditaan siis vankkaa kulttuurintuntemusta ja sensitiivisyyttä. Ilman ymmärrystä siitä, millaisia tapoja uskontoihin ja kulttuureihin kuuluu, on niitä äärimmäisen vaikea ottaa huomioon. Erityisen vaikeilta työntekijöille voivat tuntua tilanteet, kun valtauskonnosta eroavaan uskontokuntaan kuuluva sijoitettu lapsi haluaisi luopua uskonnostaan. Lastenkodissa saman katon alla voi myös olla ihmisiä monista eri taustoista, eikä eri kulttuurien ja uskontojen yhteensovittaminen aina ole helppoa.
Lastensuojelulla on jo valmiiksi negatiivinen leima, jota vahvistaa esimerkiksi median hurjat otsikot ja uutiskynnyksen ylittävät tarinat lastensuojelun epäonnistumisista. Kun tähän lisää vielä aiemmin avatut maahanmuuttajataustaisten perheiden syyt suhtautua epäluottamuksella lastensuojeluun, ei luottamuksen puutetta voi ihmetellä. Tarvitsemme siis lisää tietoa lastensuojelun työntekijöille monikulttuurisuuden teemoista. Ei riitä, että työntekijöiden kouluttaminen teemaan liittyen tapahtuu ainoastaan alan tutkintoon johtavissa opinnoissa, vaan kouluttautumisen on oltava säännönmukaista ja jatkuvaa. Teemaan liittyvä tutkimus kehittyy jatkuvasti, terminologia kehittyy, ja ihmisen luonteeseen kuuluu asioiden unohtaminen etenkin ajan kuluessa: kertaaminen ei siis tee pahaa kenellekään. Lisäksi tietoa pitäisi jakaa aktiivisemmin myös perheille: eri kielillä, helposti ja saavutettavasti. Kyse ei kuitenkaan valitettavasti ole niin “helpoista” ja yksinkertaisista asioista, kuin kielimuurin murtamisesta ja informaation lisäämisestä, vaan enemmänkin osallisuudesta ja kotoutumisesta.
Lähteet
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103554/1527670873.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://core.ac.uk/download/pdf/157587111.pdf https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101392/Lastenkodissa%20asuneiden%20musliminuorten%20kokemukset.pdf?sequence=1&isAllowed=y