Jag har arbetat på Delaktighet nu omkring fyra månader. När jag inledde arbetet fick jag en tydlig uppgift och ett ändamål: att inleda svenskspråkig verksamhet för Delaktighet nu. När jag navigerade min nya roll och arbetsbild bestämde jag mig genast för att leta efter och samla in information om det svenskspråkiga barnskyddsfältet i Finland.
Jag bestämde mig för att sätta i gång genom att leta efter information om hur många svenskspråkiga barnskyddsanstalter det finns i Finland. Jag medger att jag inte var överraskad då jag genast i början stötte på en hänvisning om att de enda fullständigt svenskspråkiga barnskyddsanstalterna är Folkhälsans anstalter i Raseborg. I samma artikel nämndes också en oro över att de få privata anstalter som erbjuder tvåspråkig service är utspridda runtom i Finland, vilket innebär att de anstalter där svenskspråkiga unga är placerade kan vara belägna långt från deras hemort (Salo, 2025).
Information eller forskning om svenskspråkigt barnskydd fanns dessutom väldigt dåligt tillgängligt. Därför skulle det vara allt viktigare att också höra de ungas åsikter om tillgänglighet, hur viktigt det egentligen är att få service på det egna känslospråket och hur svenskspråkiga unga i över lag skulle börja utveckla barnskyddet. Det viktigaste skulle vara att åtminstone få någon slags röst hörd.
Eftersom de svenskspråkiga tjänsterna är få och geografiskt utspridda, har det också visat sig vara utmanande att nå potentiella unga erfarenhetsexperter. Många svenskspråkiga unga med barnskyddsbakgrund verkar finnas i finskspråkiga servicenätverk, vilket innebär att unga också nås via dessa tjänster. En enskild arbetare har nödvändigtvis inte tid att sätta sig in i, och rekommendera nya verksamheter. Dessutom är det till stor del en fråga om slumpen ifall informationen når en sådan arbetare som har svenskspråkiga klienter.
Detta har väckt tankar om bland annat hur många svenskspråkiga unga förblir fullständigt osynliga i servicenätverken. Vem hör de ungas erfarenheter? För att vi ska kunna förstå hur väl tjänsterna stöder unga behöver vi nå de unga själva och fråga dem: Vad behöver förändras? Den svenskspråkiga verksamheten på Delaktighet nu ska erbjuda en plattform och en väg genom vilken unga får möjlighet att påverka frågor som berör barnskyddet och deras egna liv. Samtidigt vill vi ge de unga möjlighet att träffa andra med liknande erfarenheter och uppleva en känsla av gemenskap. Framför allt vill vi förmedla ett enkelt budskap: er röst behövs.
Salo, C. (4 maj 2025). Privata aktörer dominerar barnskyddet – svenskspråkiga barn beroende av dem. Svenska Yle. https://yle.fi/a/7-10076637
Palveluverkostojen näkymättömät nuoret – kuka kuulee ruotsinkielisten nuorten äänen?
Olen ollut töissä Osallisuuden ajalla nyt noin neljä kuukautta. Aloittaessani työt minulle annettiin yksi selkeä tehtävänanto ja tavoite: Osallisuuden ajan ruotsinkielisen toiminnan käynnistäminen. Navigoidessani uudenlaista roolia ja omaa työnkuvaani päätin heti lähteä etsimään ja keräämään tietoa ruotsinkielisestä lastensuojelukentästä suomessa.
Päätin lähteä liikkeelle etsimällä tietoa siitä, kuinka monta ruotsinkielistä lastensuojelulaitosta suomessa on. Myönnän, etten yllättynyt törmätessäni heti alkuun artikkelin mainintaan siitä, että käytännössä ainoat täysin ruotsinkieliset lastensuojelun laitospalvelut ovat Folkhälsanin laitospalvelut Raaseporissa. Artikkelissa mainittiin myös huoli siitä, että ne harvat, kaksikielistä palvelua tarjoavat yksityiset laitokset sijaitsevat hajaannutettuina ympäri suomea, mikä tarkoittaa myös sitä, että ruotsinkielisten lasten ja nuorten sijoituspaikat saattavat olla hyvinkin kaukana varsinaisesta kodista (Salo, 2025).
Tietoa tai tutkimuksia ruotsinkielisestä lastensuojelusta löytyi kuitenkin erittäin vähän, jolloin olisi entistä tärkeämpää kuulla myös nuorten kokemuksia siitä, onko esimeriksi palveluita tarpeeksi kattavasti saatavilla, kuinka tärkeää on saada palvelua omalla tunnekielellä ja miten ruotsinkieliset nuoret ylipäänsä lähtisivät kehittämään lastensuojelua. Tärkeintä olisi saada edes jonkinlainen ääni kuuluviin.
Sillä ruotsinkieliset palvelut ovat hajaannutettuja ja niitä on vähän, on myös potentiaalisten ruotsinkielisten kehittäjänuorten tavoittaminen osoittautunut haasteelliseksi. Monet ruotsinkieliset asiakkaat vaikuttavat olevan suomenkielisissä palveluverkostoissa, jolloin nuorten tavoittaminen tapahtuu myös näiden palveluiden kautta. Yksittäisellä työntekijällä ei välttämättä ole aikaa perehtyä uuteen toimintaan, jotta voisi sitä suositella, ja on täysin tuurista kiinni, tavoittaako viesti sellaisen työntekijän, jolla on asiakkaanaan ruotsinkielinen nuori.
Ajatuksia on herännyt muun muassa siitä, kuinka moni ruotsinkielinen nuori jää palveluissa täysin näkymättömäksi. Kuka kuulee nuorten kokemuksia? Jotta voimme ymmärtää, kuinka hyvin palvelut tukevat nuoria, pitää meidän tavoittaa itse nuoret ja kysyä heiltä. Minkä pitää muuttua? Osallisuuden ajalla käynnistyvän ruotsinkielisen toiminnan on tarkoitus tarjota alusta ja polku, jota pitkin nuoret pääsevät vaikuttamaan omaa elämäänsä ja lastensuojelua koskeviin asioihin. Samalla nuorille halutaan tarjota mahdollisuuksia vertaisten kohtaamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen. Ennen kaikkea haluamme välittää yksinkertaisen viestin: teidän ääntänne tarvitaan.
Salo, C. (4 toukokuuta 2025). Privata aktörer dominerar barnskyddet – svenskspråkiga barn beroende av dem. Svenska Yle. https://yle.fi/a/7-10076637